« Takaisin arkistoon

Tiesitkö, että uimaan oppimisen herkkyyskausi on 2-4 -vuotiaana?

15.09.2026 klo 15:17

Muistatko lapsuuden uintikesät? Kesässä kivointa oli uiminen. Haluatko saman fiiliksen lapsellesi ja “henkivakuutuksen” luonnonvesiin - uimataidon.

Italialainen kasvatuspedagogi Maria Montessori puhui "herkkyyskausista" – ajanjaksoista, jolloin lapsen aivot ovat kuin sieni, joka imee tietyn taidon itseensä lähes vaivatta.  Muun muassa aistihavainnoille, kielen kehitykselle, uimaan oppimiselle ja sosiaalisille taidoille on kaikille omat herkkyyskautensa. Uimisessa tämä taianomainen herkkyyskausi ajoittuu usein 2–4 ikävuoden välille. Ja kun lapsi on oppinut uimaan, mutta saavutettu taito pysyy, jos lapsi pääsee uimaan säännöllisesti.

Jos lapsilla on mahdollisuus tutustua vesielementtiin säännöllisen vauvauintiharrastuksen kautta, lapsi oppii uimaan jo ihan pienenä. Jotta voimme arvioida uimaan oppimisen herkkyyskautta, tulee meidän määritellä uimataito. Uimakoulu Pikku Joutsenessa uimiseksi mielletään itsenäinen eteneminen vedessä niin, että pää on
1. veden alla muuten, mutta uimari käy välillä hengittämässä veden pinnalla (vauvauimarit) tai
2. joko veden pinnalla (yli 2-vuotiaana aloittaneet uimarit).
Koulu-uimaopetuksessa alkeisuimataidon mitta on 10 metriä ja perusuimataidon 50 metriä. Pari metriä eteenpäin pääsevä lapsi ei vielä ole turvallisuuden kannalta uimataitoinen, vaikka niin haluaakin uskoa.

0-1 v: Vauva oppii hyvän suhteen veteen

Vauvalla on luontainen yhteys veteen. Kylvyt ja pärskytys ovat päivän kohokohtia!  Vesileikkeihin pääsee sisälle taitavasti ohjatussa vauvauinnissa, jossa äiti ja isä, tai jompikumpi, ohjataan käsittelemään lasta vedessä. Kun lapsi tulee sinuksi allastilojen ja veden kanssa, hän oppii pikkuhiljaa vauvojen vesileikkeihin ja pieniin sukelluksiin. Vauvat nauttivat näistä ja yhdessäolosta vanhempien kanssa. Tällä tavalla lapselle luodaan ihanteellinen uimaan oppimisen ympäristö ja perheelle säännöllinen harrastus. Vauvauinnissa ei tähdätä suorituksiin, vaan rakennetaan lapsen ja vanhemman välistä luottamusta ja rakkautta veteen.

1 v: Itsenäistymisen vimmassa sukellan paikasta toiseen 

Vauvalla ei ole vielä halua oppia uimaan, mutta hänellä on valtava halu oppia nostamaan vedessä päätä ylös. Hän haluaa liikuttaa käsiään ja jalkojaan sekä   vähitellen kiivetä reunalle, hypätä veteen ja sukellella itse. Tässä vaiheessa, toisella ikävuodella vauvauimari oppii tekemään veden alla käsi- ja jalkaliikkeitä, jotka vievät eteenpäin. Eteneminen veden alla tulee vähitellen tarkoituksenmukaisemmaksi, kun lihasvoima ja koordinaatio kehittyvät. Ja lapsen oma tahto. Hän haluaa liikkua itse, ilman että äiti tai isä kannattelee. Hän alkaa oivaltaa: "Minä pääsen eteenpäin!" Hän sanoo vanhemmille: “Älä pidä! Minä itse!”

Lapsi oppii itsenäistymisvimmassaan sukeltelemaan paikasta toiseen. Tämä edellyttää vanhemmat antavat lapsen liikkua veden alla pidempiä aikoja. Vuoden ikäinen lapsi oppii nopeasti pidättämään hengitystään useita sekunteja ja nauttii kun häntä kehutaan oppimisesta. Ylisuojelevien vanhempien lapset eivät opi vauvauinnissakaan itsenäistä sukeltamista kohteeseen.

2 v: Opin hengityksen

Noin 2-vuotias on varsinainen vesipeto. Hän on touhukas sukeltelija ja hyppääjä, joka tarvitsee kuitenkin aikuisen jatkuvasti vierellään turvallisuuden takaamiseksi. Tässä iässä on aivan turha opettaa lapselle kurinalaisia  kroolin käsivetoja. Lapset eivät halua tehdä mitä käsketään, mutta he matkivat “tuulimyllyuintia” tai haluavat sukeltaa vanteiden muodostamasta ”tunnelista”.  Tärkein vanhempien tehtävä on kuitenkin tuoda lapsi uintiharrastukseen, luoda turvallinen ja kannustava ilmapiiri lapsen oppimiselle, sillä nyt lapsi on oppimassa uimaan. Se on kiinni enää oivalluksesta. Kun lapsi sukeltaa yhdestä paikasta toiseen,  suurin oivallus tapahtuu, kun lapsi hoksaa käydä välillä pinnalla haukkaamassa ilmaa ja huomaa, että matka jatkuu sen jälkeen helpommin. Bling! Uimataidon siemen on itänyt. Ja tietysti lapsi tarvitsee taas kehuja.

3 v: Voin oppia jo uimaan

Kannustamisen lisäksi lapsi haluaa leikkiä, leikkiä loputtomasti. Kun leikit valitaan oikein, lapsi oppii leikkien avulla myös uimataitoon tarvittavia valmiuksia. Lapsi ei vielä pärjää pienessäkään uimaryhmässä vielä ilman aikuisen herkeämätöntä valvontaa. Yhteistyötaidot ovat siltä osin vielä kehittymässä mutta hän oppii niitä tuttujen uimakavereiden seurassa. Vanhemman tehtävänä on myös mennä mukaan lapsen keksimiin leikkeihin ja käyttää omaa mielikuvitustaan leikkien kehittelyssä. Lapsi on motivoitunut liikkumiseen vedessä. Lapsi oppii edelleen kokeilemalla, katsomalla mallia muista lapsista, vanhemmista ja ohjaajista ja nyt uutena tulevat mielikuvat: Kurkataan kaloja, haetaan pohjasta aarteita ja hypitään kuin delfiinit. Nyt lapset voivat oppia jo “uimaan” eli sukeltaa niin, että käy välillä hengittämässä pinnalla.  

4 v: Uintitekniikat haltuun

Nyt se tapahtuu! Jos lapsi on saanut nauttia vedestä vauvasta asti, nelivuotiaana uimataito usein puhkeaa kukkaansa. Hän oppii helposti alkeisrintauinnin, alkeiskrooliuinnin ja alkeisselkäuinnin, jos hänelle annetaan siihen mahdollisuus.   Alkeisuintitekniikoissa sallitaan käsivedoissa, jalkapotkuissa ja hengityksessä puutteellisuuksia jos verrataan niitä kilpauintitekniikoihin. Kun uimataidon on kerran oppinut, sitä ei kukaan voi ottaa myöhemmin lapselta pois. Uimataito on lahja, jonka vanhemmat voivat antaa lapselle.

Entä jos ei oltu vauvauinnissa?

Uimisen voi aloittaa missä iässä tahansa. Uimakoulu Pikku Joutsenen lempeän ja lapsentahtisen uimaopetusmenetelmän mukaan lapsi voi kuitenkin tottua veteen ja oppia myöhemmin uimaan vaikka suositus on, että uintiharrastus aloitetaan 3-6 kuukauden iässä. Uimaan oppiminen voi tällöin  viedä enemmän aikaa, mutta 4-vuotiaaksi tullessa myöhemminkin aloittanut uimari on oppinut jo monipuolisen uimataidon. Ongelmia uimaan oppimisessa voi ruveta ilmenemään noin 2-vuotiaasta lähtien, jos lapselle on muodostunut veden pelko. Sekin voidaan voittaa, kun ei pakoteta lasta mihinkään, vaan houkutellaan hänet leikkeihin mukaan vastustamattoman mukaansatempaavilla leikeillä.

2-vuotiaana tai vanhempana ei lasten uimaopetuksessa voi käyttää enää samaa uimaopetusmenetelmää kuin alle kaksi-vuotiailla. Jos sukellutat leikki-ikästä aloittavaa uimaria kuten vauvauimaria lopputuloksena luultavasti on katastrofi – hirmuinen huuto ja yhteistyön loppuminen opettajan kanssa. Leikkien ja laulujen tiimellyksessä opittu sukellustaito on avain 2-7 –vuotiaiden uimataidon hankkimisessa. Lapset oppivat havainnoimalla, kokeilemalla, mallista katsomalla, mielikuvien kautta, leikkimällä, loruilemalla ja laulamalla. Ja he rakastavat uimista. 

Uimaan oppimisen nopeus on yksilöllistä, mutta uiminen on laji, jonka oppimiseen lapsella on luontainen kiinnostus 2-4 –vuotiaana. Tutkimusten mukaan varhainen uintiharrastus tukee monipuolisesti lapsen kasvua ja kehitystä. Mitä nuorempana sen aloittaa, sitä paremmat tulokset. Kunpa kaikki lapset saisivat mahdollisuuden päästä pienenä uimakouluun.

Uimakoulu Pikku Joutsenessa opetus etenee oppilaan vesivalmiuksen mukaan. Seuraavaan tasoryhmään siirrytään, kun edellisen taidot on saavutettu. Jokaisesta tasoryhmästä saa uimadiplomin. Uimatunneilla lauletaan ja leikitään paljon. Jokaisella viikolla on myös oma, hauska teemansa, joka liittyy usein vuodenaikaan ja juhlapyhiin. Perheistä tulee keskenään tuttuja ja uimisesta tulee hyvä, koko perheen harrastus.

Eevaliisa Anttila, tietokirjailija ja Uimakoulu Pikku Joutsenen johtaja


Lähteet:
Uimakoulu Pikku Joutsenen harjoitusvalikoima ja koulutusmateriaali Joutsenpankki 2026, ei julkinen
Professor Robyn Jorgensen
- Early-years Swimming Raport. Griffith Institute for Educational Research Mt Gravatt Campus, Griffith University, 2013.

Maria Montessori. Lapsen salaisuus, WSOY, 1984.
www.pikkujoutsen.fi, 24.4.2026
www.vesiliikunta.com, 24.4.2026
http://www.vau.fi/Meilla-on-lapsi/Kasvu-ja-kehitys/Lapsi-1-3-v/Herkkyyskausi/, 24.4.2026


Tämä blogi on julkaistu aiemmin 10.11.2023 klo 14:09. Nyt olemme päivittäneet tämän vastaamaan opetussuunnitelmamme tänä päivänä. Toiminnan suunnittelu pohjautuu tieteellisesti toteutettuihin tutkimuksiin. Seuraamme alan uusia tutkimuksia, keskustelua ja kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaiden palautteita. Kehitämme Uimakoulu Pikku Joutsenen palvelua jatkuvasti näiden pohjalta. 

Takaisin ylös