Uimakoulu Pikku Joutsenen opetussuunnitelma


Uimakoulu Pikku Joutsenen opetussuunnitelman tavoitteena on edistää uimaopetuksen yhdenvertaista ja tasalaatuista toteuttamista kaikissa toimipisteissä, ohjata sisällöllistä kehittämistä ja luoda osaltaan edellytyksiä uimaopetuksen laadun kehittämiselle yhdenmukaistamalla toiminnan järjestämisen perusteita.

Uimakoulu Pikku Joutsenen arvopohja

Suomalainen Uimakoulu Oy:n järjestämä ja valvoma uimakoulutoiminta koostuu vesiliikuntaopetuksen ja kasvatuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellista vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen leikillä on keskeinen merkitys. Lähtökohtana on liikunta- ja kasvatustieteelliseen, erityisesti varhaiskasvatukselliseen, mutta myös laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lasten kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta.

Uimakoulu Pikku Joutsenen keskeinen voimavara on ammattitaitoinen henkilöstö. Laadukkaan uimaopetuksen kannalta on olennaista, että koko työyhteisöillä ja jokaisella yksittäisellä ohjaajalla on vahva ammatillinen osaaminen ja tietoisuus. Lapselle luodaan turvallinen olo säännöllisellä ja kiireettömällä opetuskerran rutiineilla sekä selkeillä rajoilla ja säännöillä. Lapselle annetaan ohjaajan syliä ja läheisyyttä.

Opetussuunnitelman perustana olevat arvot lapsen näkökulmasta

· Minulle kasvaa terve ja vahva itsetunto.
· Perustarpeistani huolehditaan.
· Minua kuullaan ja minulla on mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihini.
· Saan kasvaa ja kehittyä turvallisessa ympäristössä, jossa minulla on pysyviä ja turvallisia ihmissuhteita.
· Minua kohdellaan empaattisesti ja myönteisesti. Minusta välitetään.
· Minua arvostetaan ja minut hyväksytään omana itsenäni. Minua rakastetaan.
· Minulla on ihmisarvo ja oikeuteni. Etuani valvovat lapsen oikeuksia koskevat sopimukset, säädökset ja asiakirjat.
· Minua kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasavertaisesti. Opin vastuullisuutta.
· Minua kohdellaan kehitystasoni mukaisesti.
· Saan leikkiä ja toteuttaa itseäni sekä osallistua vertaisryhmän toimintaan.
· Saan kasvaa, kehittyä, leikkiä ja oppia sekä kokea oppimisen iloa omista lähtökohdistani.


Kasvatuspäämäärät

Uimakoulu Pikku Joutsenessa toiminnassa painotetaan lapsuuden itseisarvoista luonnetta, lapsuuden vaalimista ja lapsen ohjaamista ihmisenä kasvamisessa. Toimintaa viitoittavat lapsen:

· henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen
· toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen
· itsenäisyyden asteittainen lisääminen

Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisessä keskeistä on, että jokaisen lapsen yksilöllisyyttä kunnioitetaan. Henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistämisellä luodaan perusta sille, että kukin lapsi voi toimia ja kehittyä omana ainutlaatuisena persoonallisuutenaan.

Toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen tarkoittaa kasvatuspäämääränä sitä, että jokainen lapsi oppii ottamaan muita huomioon ja välittämään toisista. Lapsi suhtautuu myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin. Varhaiskasvatus luo omalta osaltaan edellytyksiä hyvän yhteiskunnan ja yhteisenmaailman muodostumiselle.

Itsenäisyyden asteittainen lisääminen kasvatuspäämääränä tarkoittaa sitä, että lapsi edellytystensä mukaisesti kykenee huolehtimaan itsestään ja läheisistäänsekä tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä ja valintoja. Lapsi saailoita oppiessaan huolehtimaan itsestään ja hän saa luottaa omaanosaamiseensa. Hän saa oppia omatoimisuutta niin, että tarpeellinen huolenpitoja turva ovat kuitenkin koko ajan lähellä.

"Minulle kasvaa terve ja vahva itsetunto.""Minulle kasvaa terve ja vahva itsetunto."


Ohjaajat

Ohjaajiltamme edellytetään sitoutuneisuutta, herkkyyttä ja kykyä reagoida lapsen tunteisiin ja tarpeisiin. Ohjaajat mahdollistavat aikuisten ja lastenyhteisössä hyvän ilmapiirin, jossa lapset voivat kokea yhteenkuuluvuutta ja osallisuutta. Ohjaaja kannustaa lasta ja perhettä omatoimisuuteen ja taitojen opettelemiseen niin, että lapsi kokee iloa osaamisestaan, mutta saa myös tarpeen mukaisen avun. Ohjaajat myös välittävät lapsille ympäristön avulla ja yhteisessä toiminnassa aiempien sukupolvien kokemuksia ja kulttuuriperintöä.

Ohjaajakoulutuksen tuottama tieto ja kokemus luovat perustan osaamiselle. Suomalaisen Uimakoulun työntekijät dokumentoivat, arvioivat ja pyrkivät jatkuvasti kehittämään toimintaansa. Ohjaajat ylläpitävät ja kehittävät ammatillista osaamistaan ja tiedostavat uimaopetustoiminnan muuttuvat tarpeet.


Oppimisen ilo

Lapsi on synnynnäisesti utelias, hän nauttii vedestä, haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Oppiminen on lapselle kokonaisvaltainen tapahtuma. Lapsi harjoittelee ja oppii erilaisia taitoja, ja kohdatessaan uusia asioita lapsi käyttää oppimisensa apuna kaikkia aistejaan. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapset liittävät asioita ja tilanteita omiin kokemuksiinsa, tuntemuksiinsa ja käsiterakenteisiinsa.

Lapsi oppii parhaiten ollessaan aktiivinen ja kiinnostunut. Toimiessaan mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla lapsi voi kokea oppimisen ja onnistumisen iloa. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteenalueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan.

Lapset leikkivät leikkimisen itsensä vuoksi ja parhaimmillaan se tuottaa heille syvää tyydytystä. Lapset eivät leiki oppiakseen, mutta oppivat leikkiessään.

Turvalliset ihmissuhteet ovat hyvän oppimisen ja myönteisen oppimisasenteen perusta. Kasvattajan sitoutuminen uimaopetustapahtumaan näkyy herkkyytenä lapsen tunteille ja emotionaaliselle hyvinvoinnille. Kasvattaja kuuntelee lasta ja antaa lapselle mahdollisuuksia tehdä aloitteita, valita toimintojaan, tutkia, tehdä johtopäätöksiä ja ilmaista ajatuksiaan. Uimakoulussa luodaan myönteisiä asenteita muullekin oppimiselle.


Kielen merkitys uimaopetuksessa

Pieni lapsi on alusta lähtien kiinnostunut ympäristöstään ja rakentaa kuvaa ympäröivästä maailmasta ja paikastaan siinä. Tässä prosessissa kielen merkitys on keskeinen. Kieli tukee lapsen ajattelutoimintojen kehitystä ja kommunikaation kehitystä merkitysten välittäjänä. Kielen tehtävä ajattelutoimintojen tukena korostuu lapsen kasvaessa, jolloin se liittyy ongelmanratkaisun, loogisen ajattelun ja kuvittelun alueille. Kielen hallintaan liittyvät valmiudet ovat perustana oppimisvalmiuksille.

Leikillä ja saduilla on Uimakoulu Pikku Joutsenessa erityinen merkitys. Ne ovat pohja lapsen kielen kehitykselle ja maailmankuvan syntymiselle. Kielen oppiminen on aina luova ja persoonallinen prosessi, jossa jäljittelyllä on tärkeä merkitys. Aikuis- ja vertaissuhteissa, viikkoteemojen, laulujen, lorujen ja leikkien välityksellä lapset oppivat kulttuurisia ja sosiaalisia tapoja ja kommunikaatiomalleja.

Aluksi pieni lapsi ilmaisee aikomuksiaan kokonaisvaltaisesti elein, ilmein ja liikkeiden avulla. Pieni lapsi tarvitsee lähelleen ohjaajan, joka tuntee lapsen yksilöllisen tavan kommunikoida. Ohjaaja eläytyy ja reagoi lapsen kontaktialoitteisiin ja näin rohkaisee lapsen halua vuorovaikutukseen. Samalla hän vahvistaa lapsen myönteistä minäkuvaa ja itsensä hyväksymistä. Vähitellen lapsi oppii luokittelemaan asioita käsittein ja ymmärtämään niiden välisiä suhteita. Lapsi oppii kysymään ja vastaamaan.

Uimakoulun viikoittaiset toimintarutiinit opettavat pienille lapsille eri tilanteisiin liittyvää kieltä. Kasvaessaan lapset liittävät leikissään kielen toimintaan, jolloin omien kokemusten, erityisesti leikin, merkitys kielenoppimisessa korostuu. Kielen avulla lapset muotoilevat leikkinsä tarkoitusta, kuvailevat sen etenemistä ja säätelevät suhteitaan.

Lapsella on luontainen taipumus sanoilla leikittelyyn. Riimittelyt ja hassut merkityksettömät sanat ohjaavat lapsen huomiota merkityksestä kielen muotoon ja harjaannuttavat kielellisen tietoisuuden aluetta. Lapset pitävät myös tarinoista.  Lorut, laulut, sadut, tarinat ja leikit kuuluvat alusta lähtien pienten lasten maailmaan. Ne tutustuttavat lasta monipuolisesti ympäröivään maailmaan, kielen rikkauksiin ja harjoittavat kuuntelutaitoja.

Kielellä on keskeinen merkitys lapselle ominaisessa tavassa toimia. Lapsi tarvitsee kieltä toiminnassaan ja kieli kehittyy leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen sekä taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä.


Liikunta ja uimaan oppiminen

Säännöllinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta. Liikkuessaan lapsi ajattelee, kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Vesiliikunta on myös vauhtia ja elämyksiä, roiskeita ja hengästymistä. Liikunnallisen elämäntavan kehittyminen alkaa jo varhaislapsuudessa. Liikkuminen on lapselle luonnollinen tapa tutustua itseensä, toisiin ihmisiin ja ympäristöönsä. Lapsen tietoisuus omasta kehostaan ja sen hallinnasta luo pohjaa terveelle itsetunnolle.

Säännöllisellä ohjatulla liikunnalla kuten uimakoululla on tärkeä merkitys lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoriselle oppimiselle. On tärkeää,että ohjaajat osaavat hyödyntää rinnakkain erilaisia opetustyylejä ja että jokaisen lapsen motorista kehittymistä havainnoidaan säännöllisesti. Motorisen aktiivisuuden yhdistäminen toimintaan ja opetukseen lisää lastenoppimisen mahdollisuuksia.

Uimakoulu Pikku Joutsenessa opetus etenee lapsen kehitystason mukaan. Ohjaajien kouluttamisessa painotetaan lapsen kehitystason havainnointia, tunnistamista ja arviointia niin kuivalla maalla kuin vedessä. Motorisen kehityksen kanssa yhtäläisessä asemassa on lapsen psyykkinen, sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys. Näihin kuuluvat muun muassa ryhmässä toimimisen taidot, itsenäistyminen ja uhmaiät, mutta myöserilaiset kehityksen herkkyyskaudet ja kehitystasanteet. Uimakoulu Pikku Joutsenen opetuksessa huomioidaan kunkin lapsen yksilöllinen kehitystaso eri osa-alueilla. Ryhmäopetus tukee lasten kunkin ikäkauden normaalia kehitystä ja yksilöopetuksessa eriytetään sitä. Samalla huomioidaan kunkin perheen erityistoiveet.


Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen

Uimakoulussa taiteelliset peruskokemukset syntyvät musiikillisessa ja draamallisessa toiminnassa. Näiden kokemusten intensiivisyys ja lumous virittävät lapsen toiminnallisuuden ja tempaavat mukaansa. Tällöin lapsen esteettisessä maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista draamaa, ääniä, värejä, tuntemuksia ja eri aistialueiden kokemusten yhdistelmiä.


Tutkiminen

Tutkiva ihmettely on lapselle syntymästä saakka luontaista. Uimakoulussa lapset usein tutkivat ja ihmettelevät esimerkiksi veden ominaisuuksia sekä omaa ja muiden kehoja. Tutkiessaan lapsi tyydyttää uteliaisuuttaan ja kokee osallisuutta ympärillään olevaan maailmaan ja yhteisöön. Lapsen oma kokemusmaailma sekä vuorovaikutus muiden lasten ja aikuisten sekä lähiympäristön kanssatoimivat eri-ikäisten lasten oman tutkimisen innoittajina. Lapsi kokee, että hänen tutkiva ihmettelynsä, kysymyksensä, pohdintansa ja toimintansa on merkityksellistä. Hän voi itse sekä yhdessä muiden kanssa rauhassa kokeillen tutkia uusia asioita. Yrityksen, erehdyksen ja oivalluksen kokemus ylläpitää ja vahvistaa lapsessa oppimisen iloa.


Eettinen orientaatio

Eettisessä orientaatiossa tarkastellaan arvo- ja normimaailman kysymyksiä. Uimakoulussa syntyy ryhmätilanteita ja tapahtumia, joita voidaan pohtia ja tarkastella oikean ja väärän, hyvän ja pahan, totuuden ja valheen näkökulmista. Myös oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, kunnioituksen ja vapauden kysymyksiä voidaan käsitellä luontevasti uimakoulussa. Olennaista on ottaa huomioon lasten kehitystaso. Pelot, ahdistus ja syyllisyys kuuluvat myös lasten elämään. Niitä käsitellään lasten kanssa niin, että lapsi voi tuntea olonsa turvalliseksi.


Ohjaajan ja vanhempien kumppanuus uimaopetuksessa

Uimaopetuskumppanuudella tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja uimaanoppimisen prosessien tukemisessa. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toistensa kunnioittamista. Vanhemmilla on lastensa ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Henkilöstöllä on koulutuksensa antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu ohjauskumppanuuden ja tasavertaisen yhteistyön edellytysten luomisesta.


Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapsetuimaopetuksessa

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisilla lapsilla tarkoitetaan tässä sekä romaneja,saamelaisia ja viittomakielisiä että maahanmuuttaja taustaisia lapsia. Kulttuurivähemmistöihin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuuripiirinsä ja suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Uimakoulu Pikku Joutsenessa opetus järjestetään siten, että lapsi kuuluu tavalliseen uimaopetusryhmään ja hänen sosiaalisia kontaktejaan ryhmässä tuetaan. Vaikka sukupuolten asema vaihtelee eri kulttuureissa, suomessa lähtökohtana on tyttöjen ja poikien välinen tasa-arvoisuus. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä ja kehittämisestä on perheellä. Opetus Uimakoulu Pikku Joutsenessa tapahtuu Suomessa suomeksi ja mahdollisesti jollain alueilla ruotsiksi. Kannustamme perheitä käyttämään keskinäisessä viestinnässään ja esimerkiksi sukellusmerkkinä lapsen kanssa muutenkin käyttämää kieltä. Osallistuminen uimakouluun tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten mahdollisuutta oppia suomea tai ruotsia toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa yhdessä toisten lasten ja ohjaajien kanssa.


Lähteet

Varhaiskasvatuksensuunnitelman perusteet, Stakes, oppaita 56. Gummerus kirjapaino, Saarijärvi2005.

Varhaiskasvatuksenarvopohja, Oulun kaupunki http://www.ouka.fi/c/document_library/get_file?uuid=600e7e2c-74b6-48a1-9cff-8c30f8648e1f&groupId=112792, Luettu 16.2.2014

Takaisin ylös