1. Miksi Vauvauinnin saa aloittaa juuri 3 kk:n iässä?
2. Mikä on sukellusrefleksi?
3. Tarvitseeko mukaan jotain erityistarvikkeita?
4. Täytyykö vauvalla olla altaassa uimavaippa?
5. Pitääkö vauvauintiin osallistuessa osata jo jotain menetelmiä? Aikuisen tai vauvan?
6. Voiko vauvauintiin osallistua kahdestaan, ilman toista vanhempaa?
7. Mitä jos vauva pissaa veteen?
8. Kuinka syvä allas on?
9. Minkälaisia teemoja uimakoulussa on?
10. Milloin uinteja ei järjestetä?
11. Miten tulee toimia ennen uinteja?
12. Mitkä ovat uimakoulun sopimusehdot?
13. Milloin ei voi tulla uimaan?
14. Voiko erityislapset tulla uimaan?



1. Miksi Vauvauinnin saa aloittaa juuri 3 kk:n iässä?

Vauvauinnin voi aloittaa 3 kk:n iässä, sillä silloin vauvalle on ehtinyt jo muodostua uni- ja valverytmi. 3 kk:n ikäiselle vauvalle on kehittynyt myös vastustuskykyä tavallisia kulkutauteja vastaan ja kylmältä suojaavaa rasvakudosta ihon alle. Näin vauvalla on jo hyvät mahdollisuudet pärjätä kehon lämpötilaa alemmassa vedessä puoli tuntia ja aloittaa vauvauinti onnistuneesti. Vauvauinnin voi aloittaa kun ikää on 3 kk ja painoa on vähintään 5 kg.


2. Mikä on sukellusrefleksi?

Jokaisella vauvalla on syntyessään sukellusrefleksi, joka sulkee vauvan hengitystiet tämän painautuessa veden pinnan alle. Samalla verenkierto ohjautuu aivoihin. Sama refleksi aktivoituu, kun kaadetaan vettä vauvan päälle, niin että sitä valuu kasvoille kastaen nenän ja suun. Sukellusrefleksiä hyödynnetään vauvauinnissa siihen asti kun lapsi on reilu puolivuotias. Sukellusrefleksi häviää pikkuhiljaa 6-8 kuukauden iässä. Tämän jälkeen vauvauimari sukeltaa niin, että hän sulkee hengitystiensä tahdonalaisesti: vauva oppii sukeltamisen taidon, eikä refleksin häviämistä edes huomaa, jos käy säännöllisesti uimassa.

Vauvauinnin voi aloittaa vaikka vauva on yli puolivuotias eikä hänellä ole enää sukellusrefleksiä. Uimakoulu Pikku Joutsenen opetusmenetelmillä lapsi oppii sukeltamaan ja hänestä tulee veden ystävä vaikka aloitusikä on 6 kk-7 vuotta.

3. Tarvitseeko mukaan jotain erityistarvikkeita?

Ei. Uikkarit ja hupullinen pyyheliina riittää. Uikkareiden housunlahkeiden tulisi olla tiukat. Yleensä kakkavahinko vauvauinnissa on todella harvinainen. Vauvauimareilla on altaassa niin paljon muuta ajateltavaa, ettei sellaisiin asioihin yleensä ehdi keskittyä. Mutta jos kakkavahinko sattuu, sille ei voi mitään. Se on luonnollista, mutta sitä ei vanhempien tarvitse pelätä. Kakkavahingon jälkeen allasvesi on puhdistettava ja vauvauinti todennäköisesti lopetettava siltä päivältä. Tiukat housunlahkeet voivat vangita ulostetta vähän. Jos sellainen sattuu, sano asiasta välittömästi ohjaajalle.


4. Täytyykö vauvalla olla altaassa uimavaippa?

Ei. Tutkimuksien mukaan uimavaipat eivät sido eritteitä merkittävästi enemmän. Tiukkalahkeiset uikkarit tai alushousut ajavat saman asian. Uimavaippoja saa käyttää halutessaan.


5. Pitääkö vauvauintiin osallistuessa osata jo jotain menetelmiä? Aikuisen tai vauvan?

Ei tarvitse. Tarkoituksemme on opettaa sekä vauvaa että vanhempia toimimaan vedessä niin, että vauvasta tulee veden ystävä. Ohjaamme perheitä niin, että vauvauinnista tulee perheen yhteinen, mukava leikkihetki sekä vauvalle että vanhemmille.
Voiko vauvauintia harjoitella jo kotona?
Kotona ei tarvitse harjoitella vauvauintia varten. Vauvauintivesi on kuitenkin 32°C eli kylmempää kuin vastasyntyneiden suositeltu kylpyvesi, 37°C, ja jos haluaa, veden lämpötilaa voi laskea pikkuhiljaa ennen vauvauintia. Mutta vaikkei kylpyveden lämpötilaa laskisikaan, yleensä ensimmäiset vauvauintikerrat ovat ihan onnistuneita.

6. Voiko vauvauintiin osallistua kahdestaan, ilman toista vanhempaa?

Kyllä voi. Vauvauinnissa riittää, jos on mukana vain yksi aikuinen. Jos toinen vanhempi on estynyt osallistumaan vauvauintiin, vauva voi tulla toisen vanhempansa kanssa kahdestaan. Tai mummon, tai kummitädin tai kenen tahansa toisen aikuisen kanssa. Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia Uimakoulu Pikku Joutsenessa. Ensimmäiset sukellukset ja muut vastaavat tehdään aina ensimmäisen kerran vauvauinninohjaajan kanssa. Pienet ryhmäkokomme mahdollistavat myös yksilöllisen ohjauksen jokaisen perheen kanssa.

7. Mitä jos vauva pissaa veteen?

Vauvan pissa on steriiliä. Se ei haittaa, jos vauva pissaa veteen. Vauvan pissa ei likaa allasvettä.

8. Kuinka syvä allas on?

Altaat ovat syvyydeltään 120-140 cm. 140 cm on keskivertonaisille olkapäiden syvyinen ja 120 cm on rinnansyvyinen. Siinä on helppo kannatella lasta niin, että omat jalat yltävät pohjaan.


9. Minkälaisia teemoja uimakoulussa on?

Täältä voi katsoa koko vuoden teemaviikkojamme.

Leikkiteemoja: Välinevillitys, Vesileikkimaraton, Vesimuskari, Autoiluviikko, Kesävesileikit, Ilmapallot, Jääpalauinti, Oma lelu -uinti, sekä Roolileikkejä.
Vuodenaika- ja juhlapäiväteemoja: Vappu, Äitienpäivä, Isäinpäivä, Unikeon päivä, Juhannus, Kekri, Itsenäisyyspäivä, Pikkujoulut, Lucian päivä, Tiernapojat, Joulu, Uusi vuosi, Laskiainen, Virpominen, sekä Pääsiäinen.
Kansanperinneteemoja: Aleksis Kivi, Mikael Agricola, Kalevala, Ahti ja Venla Vedenneito, Lappi, Veteraaniviikko, Suomalaisuuden viikko, sekä Runo ja suvi.
Perheteemoja: Isä-äiti-lapsi-vesijumppa, Isovanhempien päivä, Avoimet ovet, Ystävänuinti, sekä Perhekuva.
Muita teemoja: Vesiturvallisuus, Vesivyöt, AquaHarmony, sekä Vedenalainen valokuvaus.


10. Milloin uinteja ei järjestetä?

Uintiryhmämme kokoontuvat ympäri vuoden, lukuunottamatta juhlapyhiä, joulu-, uudenvuoden- ja juhannusaattoja ja huoltokatkoksia. Juhlapyhiä ja aattoja ei voi korvata myöhemmin. Huoltokatkoksista ilmoitetaan erikseen sähköpostitse. Tiedotamme aina Facebookissa ja sähköpostitse kun uinteja ei ole. Alla on lista päivistä, jolloin uinteja ei järjestetä:
- Pyhäinpäivä 5.11.
- Itsenäisyyspäivä 6.12.
- Jouluaatto 24.12.
- Joulupäivä 25.12.
- Tapaninpäivä 26.12.
- Uudenvuodenaatto 31.12.
- Uudenvuodenpäivä 1.1.
- Loppiainen 6.1.
- Pitkäperjantai 14.4.
- Toinen pääsiäispäivä 17.4.
- Vappupäivä 1.5.
- Helatorstai 25.5.
- Juhannusaatto 23.6.
- Juhannuspäivä 24.6.


11. Miten tulee toimia ennen uinteja?

Saavu paikalle noin 15 minuuttia ennen ryhmän alkua. Allastiloissa liikutaan kävellen. Altaaseen mennään tunnin alussa kun ohjaaja antaa luvan, ei itsekseen tai yksikseen. Ohjaajan ohjeita tulee noudattaa. Muista käyttää lapset vessassa ennen uintia.
Jokainen peseytyy huolellisesti ennen veteen tuloa. Tämä koskee myös lasten kanssa veteen tulevia aikuisia. Näin uimavesi pysyy puhtaana ja turvallisena. Hiukset kastellaan ja pitkät hiukset laitetaan kiinni taikka vaihtoehtoisesti käytetään uimalakkia tai suihkumyssyä, sillä märistä hiuksista ei irtoa veteen irtohiuksia niin helposti. Suihkussa pitää peseytyä saippuan kanssa kainalot, jalat ja alapesu ilman uimapukua ennen veteen tuloa. Meikit pestään pois, sillä emme halua uimaveteen vieraita kemikaaleja. Korujen kanssa ei saa mennä altaaseen. Sileät sormukset sallitaan, mutta korvakorut ja muut korut jätetään kotiin tai pukuhuoneeseen. Ennen uintia ei käydä saunassa. Saunan jälkeen vedessä tulee helposti kylmä. Uimisen jälkeen voi käydä saunassa ilman uimapukua, mutta löylyn heitossa on huomioitava toisten toiveet. 


12. Mitkä ovat uimakoulun sopimusehdot?

Täältä voi katsoa yleiset sopimusehtomme.


13. Milloin ei voi tulla uimaan?

Vain terveenä saa tulla uimaan eli uimakouluun ei voi tulla jos on sairaana. Nämä ohjeet koskevat uimareiden lisäksi myös ohjaajia ja vanhempia. Jos sairaana tulee uimaan, aiheuttaa vaaraa paitsi itselleen, myös mahdollista tartuntavaaraa muille. Epäselvissä tapauksissa kysy neuvolasta tai lääkäristä. Päätöksen uimaan tulemisesta tekee oma lääkäri eikä Uimakoulu Pikku Joutsenen ohjaaja tai henkilökunta.

Uimaan ei saa tulla, jos on flunssa, kuume, korvatulehdus (jälkitarkastuksen jälkeen), virtsatien infektio (poikkeustapauksissa hoitavan lääkärin lupa), märkivä silmätulehdus, huuliherpes, kynsivallin tulehdus tai joku muu infektio iholla, ihottumaa jossa iho on rikki, ontelosyyliä eli mokkuloita jossa iho on rikki, sekä räkäinen nuha. 

Uimista ei suositella ollenkaan jos lapsella on vaikea sydänvika, vaikea epilepsia jota ei ole saatu hallintaan lääkityksellä, tai joku muu lääkärin arvioima este. Yleisesti ottaen lääkärit suosittelevat uintia kaikille hyvänä harrastuksena.


14. Voiko erityislapset tulla uimaan?

Erityislapset ovat tervetulleita Uimakoulu Pikku Joutseneen. Monille erityisuimareille uinti on monipuolista kehitystä ja terapiaa tukevaa toimintaa. Myös lapsen fysioterapeutti voi olla mukana uimakoulussa. Uimakoulu Pikku Joutsenessa on erityisosaamista vammaisten lasten uintiin, koska uimakoulun johtaja Eevaliisa Anttila on kehittänyt kansainvälisesti tunnustetun Soveltavan alkeisuimaopetuksen menetelmän, SOU-menetelmän sekä AquababyTherapy – menetelmän. Uinti sopii muun muassa CP-vammaisille, lihassairaille, erbin pareesi-vauvoille, reumaatikoille, hydrochephalus- vauvoille, lonkkaluksaatio-vauvoille, sydänlapsille, kuulo- ja näkövammaisille vauvoille, epileptikoille, kehitysvammaisille sekä sellaisille lapsille joilla epäillään jotain edellä mainituista.

Takaisin ylös